Saaristoisuuden ja vesistöisyyden erityispiirteet esillä saariston superpäivillä eduskunnassa

Saariston lapset tutustuivat eduskuntaan ja kansanedustajien työhön

Saariston superpäivät alkoivat tiistaina saaristokoulujen vierailulla eduskunnassa. SANK kutsui eduskuntaan tutustumaan noin 250 lasta ja aikuista Naantalista, Paraisilta, Sulkavalta, Kustavista ja Hailuodosta. Mukana oli osallistujia seuraavista kouluista: Velkuan, Rymättylän ja Merimaskun koulut, Iniö skola, Kyrkbackens skola ja Skärgårdshavets skola, Sulkavan yhtenäiskoulun Lohilahden yksikkö, Kivimaan koulu sekä Hailuodon koulu.

Vierailu alkoi eduskunnan opastiimin järjestämällä kierroksella eduskunnassa, jonka jälkeen lapset pääsivät tapaamaan kansanedustajia ja esittämään heille kysymyksiä välipalan yhteydessä. Svenska Yle taltioi tunnelmia Kyrkbackenin koulun vierailusta eduskunnassa. Video on nähtävillä Yle Areenassa (Yle Nyheter TV-nytt 8.11. kohta: 16:22-18:47).

Pikkuparlamentissa koettiin aidon saaristolaistorin tunnelmaa

Keskiviikkona Pikkuparlamentin auditorio muuttui saaristotoriksi, jossa vierailijat pääsivät tutustumaan saariston moninaisiin toimijoihin. Saaristotorilla oli esittäytymässä saaristokuntia ja sidosryhmiä. Mukana esittäytymässä olivat:

• Maalahti, Puumala, Kemiönsaari, Enonkoski, Parainen, Sulkava, Kustavi, Hailuoto ja Hirvensalmi
• Saariston Unesco-kohteet: Suomenlinna, Merenkurkun saaristo, Saaristomeren ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueet, kandidaattivaiheessa oleva Päijänteen biosfäärialue sekä pohjoismainen limisaumaveneperinne
• Kalastuselinkeino: Suomen Kalankasvattajaliitto ry 
• Saaristoyrittäjiä: Mäkelän lammastila, Kala-Puula Oy, ArtTeatro ja Bengtskär
• Metsähallitus, Pidä Saaristo siistinä ry, FÖSS ry, Företagsam Skärgård, Åbo Akademin Saaristoinstituutti ja Operaatio ainutlaatuinen saaristomeri

Torilla pääsi kokeilemaan kalaonnea ja merkitsemään itsensä saaristotypologian mukaisesti merkitylle kartalle.

Saaristoseminaarissa julkistettiin saaristoselvitys sekä SANKin vaaliteemat

Saariston superpäivät huipentuivat vuoden 2022 valtakunnalliseen saaristoseminaariin. Pikkuparlamentissa järjestetty saaristoseminaari kokosi yhteen yli 100 saaristotoimijaa ja kansanedustajaa ympäri maan.

Seminaarin avasi eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Vanhanen korosti puheenvuorossaan saariston merkitystä turvallisuuden näkökulmasta: ”On tärkeää, että saaristoalueet pysyvät asuttuina. Tämä tarve koskettaa erityisesti meren ulkosaaristoa. Tyhjiötä ei saa päästä muodostumaan.”

SANKin puheenjohtaja Sandra Bergqvist kertasi puheenvuorossaan SANKin työtä kuluvalla kaudella. SANKin nykyinen kausi alkoi saaristo- ja vesistöalueiden valtakunnallisen kehittämisohjelman ”Ihmisen saaristo” laatimisella vuosille 2020-2023. Kehittämisohjelmassa erityisenä painopisteenä ovat lapset ja nuoret. SANKin kaudella on lisäksi mm. luotu saaristoluokitus ja päivitetty saaristoalueen määritelmää ja saaristokuntia koskevia kriteerejä. Tänä vuonna SANK on laatinut arviomuistion vuonna 1981 annetun saaristolain päivittämistarpeista. ”Mikään ei tapahdu automaattisesti, vaan jokaisen mainitsemani asian takana on kova työ saariston hyväksi. Vaikka yksi vaalikausi lähenee loppuaan, saariston asiat pysyvät agendalla. Tästä meidän kaikkien tulee pitää huolta”, Bergqvist totesi.

Seminaarissa kuultiin puheenvuoro San Franciscosta asti, kun HackerOne-yrityksen toimitusjohtaja Mårten Mickos liittyi mukaan seminaariin etäyhteyden välityksellä. Mickos on teknologia-alan huippuosaaja ja yksi Kalifornian Piilaakson tunnetuimpia ja menestyneimpiä suomalaisia. Mickos myi MySQL-yrityksensä vuonna 2008 miljardilla dollarilla. Mickos sukkuloi sujuvasti ja johtaa kansainvälistä yritystään Piilaakson ja Nauvon välillä. ”Pieni osuus suomalaisista asuu vakituisesti saaristoalueilla. Paljon laajempi ryhmä kokee saariston yhtenä maamme hienoimmista asioista. Jokainen luodon tai saaren etu ja edistyminen on samalla etu ja edistyminen koko kansakunnallemme", Mickos totesi.

Keskiviikkona julkaistiin SANKin tilaama ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toteuttama "Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana" –selvitys. Seminaarissa tilastoselvityksen tuloksia esitteli MDI:n johtava asiantuntija Sari Rannanpää. Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana - tilastokatsaus saaristoluokituksella sekä Tilastokatsaus saaristoluokituksella - Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomana ovat luettavissa valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa.

SANKin jäsenet Sandra Bergqvist, Raimo Kurki, Nina Söderlund, Jere Riikonen sekä Outi Lankia esittelivät seminaarissa SANKin vaaliteemat hallituskaudelle 2023-2027. SANKin keskeinen tavoite tulevalle hallituskaudelle on saaristolain päivittäminen. Muut tavoitteet koskevat niin saariston tietoliikenneyhteyksiä, palveluita, työllisyyttä, monipaikkaisuutta, ainutlaatuista luontoa, ympäristöä ja kulttuuria kuin kriisinkestävyyttäkin. SANKin vaalitavoitteet ovat luettavissa kokonaisuudessaan saaristopolitiikka.fi:ssä.

Saaristoseminaari ja saariston superpäivät huipentuivat illalliseen Pikkuparlamentin ravintolassa. Eduskunnan ravintoloissa tarjoiltiin koko viikon ajan kotimaista kalaa, ja ravintolat oli koristeltu teeman mukaisesti. 

Saaristoseminaarin juonsi Helsingin Sanomien toimittaja Jonna Rönkä. Seminaarin striimasi Mediafarmi Oy. Seminaarin tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan tästä linkistä.

Tavoitteena järjestää saariston superpäivät eduskunnassa myös jatkossa

Superpäivien tavoitteena oli nostaa esille saaristoisuuden ja vesistöisyyden erityispiirteitä sekä alueiden, ihmisten ja toimijoiden moninaisuutta. SANKin pääsihteeri Elina Auri toteaa, että tapahtumalle asetettu tavoite täyttyi: ”Tavoitteenamme oli tuoda pala saaristoa eduskuntaan, ja mielestäni onnistuimme tässä tavoitteessa hyvin. Superpäivistä saatu positiivinen palaute kannustaa järjestämään superpäiviä jatkossakin.”