Mökkibarometri 2025: Suomalaisten mökkeilyinto palannut koronaa edeltävään aikaan

Mökkeilyn yleinen trendi on pysynyt hyvin samanlaisena aiempaan verrattuna, ja suomalaiset ovat edelleen mökkikansaa. Tämän kertoo tuore Mökkibarometri.

Mökeillä vietettiin vuonna 2024 aikaa keskimäärin 85 vuorokautta. Edellinen Mökkibarometri toteutettiin korona-aikaan, ja silloin määrä oli 104 vuorokautta. Vuonna 2016 mökeillä vietettiin aikaa 79 vuorokautta, eli mökkeily on tasaantunut koronaa edeltävälle ajalle.

Mökin omistajat ovat aiempaa iäkkäämpiä, mikä heijastelee Suomen yleistä väestönkehitystä. Eläkeläisomistajien osuus on lisääntynyt 55 prosenttiin aiemmasta 52 prosentista. Yhteisomistajuus useamman omistajan (esimerkiksi perikunta) kesken on myös lisääntynyt aiemmasta.

Etätyön tekeminen mökiltä edelleen suosittua

Etätyön tekeminen mökeiltä on pysynyt koronavuoden tasolla. Työssäkäyvistä vapaa-ajan asunnon omistajista 27 prosenttia kertoo itse etätyöskentelevänsä vapaa-ajan asunnoltaan, aiemmin osuus oli 25 prosenttia. Aiempaa suurempi osuus on myös halukas tekemään mökeiltä jatkossa enemmän etätöitä. Kiinteä laajakaista on yleistynyt, se löytyy nyt 12 prosentista mökeistä (vuonna 2020 määrä oli 8 prosenttia).

Mökin kunnostamisesta tingitään aiempaa enemmän

Kolmannes vastaajista kertoo, että vapaa-ajan asunnon varustelutasoa on parannettu viimeisen 12 kuukauden aikana ja 16 prosenttia aikoo parantaa varustusta jatkossa. Molemmat osuudet ovat aiempaa pienempiä. Peruslämpöä ei pidetä päällä ympärivuotisesti yhtä usein kuin aiemmin, vaikka se olisi mahdollista.

Mökeistä 75 prosenttia on verkkosähkön piirissä. Aurinkopaneelit ovat yleistyneet. Lämmitysmuotona lämpöpumput ovat yleistyneet. Vuonna 2020 lämpöpumppu löytyi 28 prosentilta mökeistä, nyt 34 prosentista.

Mökin omistajista suurin osa (76 %) kertoo, etteivät he vähennä merkittävästi mökkeilyä, vaikka polttoaineen hinta nousisi kolmanneksen. Tämä kertonee mökkeilyn tärkeydestä suomalaisille.

Lähiseudun palveluita hyödynnetään aiempaa vähemmän

Mökkiläiset tuovat aiempaa useammin päivittäis- ja muut tavarat vakituisen asuinpaikan kaupasta, vaikka asioivat usein lähikaupoissa mökkipaikkakunnallakin. Päivittäistavaraostoksiin käytetään 33 euroa vuorokaudessa, rakentamiseen ja kunnostamiseen 2500 euroa vuodessa, muihin tavaroihin ja palveluihin 580 euroa vuodessa. Päivittäistavaraan käytetyt eurot ovat ennallaan, mutta rakentamisen ja kunnostamisen sekä muiden tavaroiden ja palveluiden eurot ovat vähentyneet. Kustannuksia jaetaan aiempaa useammin muiden kanssa.

Mökkiläiset ovat tyytyväisiä mökin tai lähialueen palveluihin, joita käyttävät. Näitä ovat erityisesti kalastaminen, päivittäistavaravalikoimat, metsästys ja jätehuolto. Tyytyväisyys puhelinyhteyksiin ja langattomaan internetyhteyteen, terveyspalveluihin ja erikoisliikkeisiin on hieman pudonnut.

Mökkiläiset eivät ole kovin kiinnostuneita osallistumaan paikallisyhteisön toimintaan, lukuun ottamatta tapahtumia.

Mökkibarometrin 2025 toteuttaa Taloustutkimus saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Mökkibarometri 2025 julkaistaan kokonaisuudessaan kesällä ja silloin julkaistaan tietoa myös mökkeilyn taloudellisista vaikutuksista.

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on luonut Mökkibarometrin vapaa‐ajan asumisen kehittämiseksi. Ensimmäinen Mökkibarometri julkaistiin vuonna 2004. Kyse on kansainvälisestikin ainutlaatuisesta vapaa-ajan asumisen seurantatutkimuksesta. Barometrissa tarkastellaan muun muassa vapaa-ajan asuntojen sijaintia ja saavutettavuutta, ominaispiirteitä, ylläpitoa ja käyttöä (mukaan lukien työnteko), vapaa-ajan asumiseen liittyvien palveluiden käyttöä sekä tavaroiden ja palveluiden hankintaa ja näissä tapahtuneita muutoksia.

Liite: Mökkibarometri 2025 – Alustavia tuloksia

Tiedotteen on julkaissut alun perin maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoja