Tutkimusten perusteella on havaittu, että lapsuuden tai nuoruuden kotiseutukokemuksella on merkitystä aikuisuuden valintoja tehtäessä.[1] Saaristokuntien näkökulmasta on kiinnostavaa, miten saada nuoret aikuiset valitsemaan kotipaikkansa saaristosta, tai voisiko onnistunut saaristokasvatuksen konsepti olla myös koulun tai päiväkodin houkuttelevuustekijä? Valtakunnallinen Saaristo-ohjelma ottaa esille lasten ja nuorten kotiseutusuhteen, ja kannustaa kuntia ottamaan saaristoisuuden ja saaristokulttuurin osaksi varhaiskasvatusta ja perusopetusta.[2]

Vahva ja myönteinen sidos omaan kotiseutuun luo turvallisen pohjan kasvulle ja on voimavara aikuisuuteen. Kiinnittyminen paikkaan vahvistaa lapsen sosiaalista ja kulttuurista identiteettiä, sekä tukee lapsen fyysistä, kognitiivista ja psyykkistä kasvua sekä hyvinvointia. Kotiseutu- tai kulttuuriympäristökasvatus mahdollistaa lapsen tai nuoren osallisuutta yhteisönsä ja yhteiskunnan jäsenenä.[3] 

Kotiseutukasvatuksella onkin Suomessa pitkät perinteet. Monet järjestöt ja koulut tekevät tälläkin hetkellä sitoutunutta ja kehittävää kotiseutukasvatustyötä. Nykyisissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kotiseutu esiintyy käsitteenä vuosikymmenten tauon jälkeen, ja se mainitaan erikseen eri vuosiluokkien kohdalla. Käytännössä kuitenkin kotiseutukasvatuksen sisällöt jäävät yksittäisten koulujen ja opettajien vastuulle.

SALT – Saaristo ja maaseutu yhteistyössä on osa saaristoasiainneuvottelukunnan ja maaseutupolitiikan neuvoston verkostotoimintaa, joka tekee kehittämis- ja tutkimustyötä maaseudun ja saariston hyvän elämän puolesta. Verkostohanke käynnistyi viime syksynä Åbo Akademin Saaristoinstituutin johdolla. SALT kutsui mukaan viisi maaseutu- ja saaristokuntaa, jotka kaikki ottivat vastaan haasteen olla mukana luomassa uutta saaristo- ja maaseutukasvatuksen toimintaa – kotiseutukasvatusta saaristo- ja maaseutunäkökulmalla.

Vöyrissä kunnan viranhaltijat ja yhdistysväki kokoontui suunnittelemaan omaa kotiseutukasvatusmallia. Kuva: Ann-Sofi Backgren.

Monissa kunnissa kotiseutu-, saaristo- tai maaseutukasvatusta jo toteutetaan. Ne ovat usein teemapäiviä tai tapahtumia, jotka suunnitellaan vuosittain. SALT kannustaa kuntia saamaan tälle kasvatustyölle selkeämmin jatkuvuutta ja näkyvyyttä. Luomaan kokonaisuuksia ja pitkäjänteisempää suunnittelua, joka myös helpottaa toiminnan ajallista resurssointia. Tämän tueksi SALT tuottaa materiaaleja: SALT – materiaalipankki | Åbo Akademi (abo.fi)

SALT:n toiminnan keskiössä on kokonaisvaltainen käsitys saaristoisesta kotiseudusta. Saaristokasvatus nähdään myös kestävän kehityksen toimintana, jossa sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys nivoutuvat ja tukevat toinen toisiaan. Lapsilla ja nuorilla, jotka saavat varttua saaristossa, on mahdollisuus ainutlaatuiseen kokemukseen siitä, mitä hyvä kotipaikkasuhde voi pitää sisällään, miten vaalia ympäristöä, ja miten pyrkiä elämään luonnon kiertokulun kanssa.

Saaristo- ja maaseutukasvatuksen toimintaa on kevään ja alkukesän ajan suunniteltu Enonkoskella, Lapinjärvellä, Maalahdella, Naantalissa ja Vöyrissä. SALT tarjoaa yhteistyökumppaninsa Saaristomeren Unesco biosfäärialueen kautta sen toiminta-alueella kehitettyjä pedagogisia malleja ja materiaaleja SALT-verkostoon osallistuvien kuntien käyttöön. Tässä mallissa paikalliset yhdistykset ja muut toimijat nähdään voimavarana kasvatukselliseen yhteistyöhön. Yhteistyö paikallisten tahojen kanssa pyritään saamaan jo osaksi suunnitteluvaihetta.

Verkostoon osallistuvissa kunnissa saaristokasvatuksen konsepti on jokaisessa muotoutunut omannäköisekseen, mm. Vöyrissä toiminnan suunnitteluun on kutsuttu jo alkuvaiheessa kotiseutuyhdistykset mukaan, Naantalissa saaristokasvatusta suunnitellaan laaja-alaisesti siten, että se tulee koko kunnan lasten ja nuorten ulottuville, ja Lapinjärvellä päivitetään kulttuurikasvatussuunnitelmaa niin, että maaseutu- ja kotiseutukasvatus tulee asteittain mukaan kaikkien ikäryhmien toimintaan.

Vahva halu ja motivaatio tarjota lapsille ja nuorille saaristoisen kotipaikan erityisyyksiä ja ylpeydenaiheita on välittynyt kokouksissa, työpajoissa ja etätapaamisissa, joita SALT kuluvan vuoden ajan on järjestänyt. Näihin on osallistunut kymmenittäin koulujen ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaa, sivistystoimien eri alojen viranhaltijoita, kuntapäättäjiä ja yhdistysväkeä. Pitkäntähtäimen saaristokasvatuksen suunnittelu kunnissa jatkuu syksyllä, samalla kun uusia toimintoja jo pilotoidaan.

Ota yhteyttä, tule mukaan:
Tiina Saaresranta
SALT
Åbo Akademin Saaristoinstituutti
tiina.saaresranta@abo.fi, +358 (0)50 4704292
www.abo.fi/saaristoinstituutti

Kansallinen saaristo-ohjelma 2020-2023 nostaa lapset ja nuoret ensimmäistä kertaa yhdeksi sen keskeisitä erityisteemoista. Ohjelman tavoitteena on saariston kehittämisen houkuttelevaksi ja turvalliseksi asuinympäristöksi lapsiperheille. Välineeksi tämän toteuttamiseen ohjelma nostaa esiin varhaiskasvatuksessa ja kouluissa toteutettavan saaristokasvatuksen. SALT – saaristo ja maaseutu yhteistyössä verkostohanke tukee tämän tavoitteen toteuttamista. Hankkeessa tehdään myös tutkimustyötä Åbo Akademin aluetieteen oppiaineen tuella. Verkostossa saatujen kokemusten pohjalta luodaan pohjaa saaristo- ja maaseutukasvatuksen mallille – lasten ja nuorten saaristo- ja maaseutuakatemialle.

Artikkelikuva koululaiset nuotion äärellä: Tommi Taipale

[1] Ks. mm. Sulevi Riukulehto, Katja Rinne-Koski, Timo Suutari (2021) Juuret juniorille – Maaseudun lasten ja nuorten kotiseutukokemusten rakentuminen ja yhteys koettuun elämänlaatuun, Raportteja 214, Helsingin yliopisto, Ruralia- instituutti

[2] Ihmisten saaristo - Saaristo- ja vesistöalueiden valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosille 2020-2023

[3] Päivi Granö, Kulttuuriympäristö ja lapsen kehitys: http://nurkantakana.fi/kulttuuriymparisto-ja-lapsen-kehitys/