Kuulumisia saaristolain uudistamisen työryhmältä (osa 1)

Saaristolakia ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan samaan aikaan

Saariston käsitettä ja saaristoisia kuntia koskevat pykälät ovat lain kannalta erityisen merkittäviä, sillä valtiovarainministeriön myöntämän kuntien peruspalveluiden valtionosuuden yhtenä määräytymistekijänä on kunnan saaristoisuus. Tästä syystä saaristolain uudistaminen on kytketty samaan aikaan käynnissä olevaan valtionosuusjärjestelmän uudistukseen.

”Kuntien valtionrahoituksessa on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia sote- ja TE-uudistusten myötä. Tulevan rahoituksen ennakoitavuuden näkökulmasta on siksi tärkeää, että saaristoista kuntaa koskeva pykälä saadaan voimaan valtionosuusuudistuksen kanssa samaan aikaan, eikä valtionosuuteen tehtäisi muutoksia ripotellen useampana vuonna peräkkäin”, toteaa neuvotteleva virkamies Unna Heimberg valtiovarainministeriöstä.

Uutta valtionosuusjärjestelmää on työstetty noin vuoden verran, ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella rahoitetaan kuntien peruspalveluita, jotka pääsääntöisesti muodostuvat varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, kulttuuritoiminnasta sekä vuoden 2025 alusta myös työvoimapalveluista. Valtionosuus on yleiskatteista rahoitusta, eli kunnat käyttävät ja kohdentavat sitä parhaaksi katsomallaan tavalla.

”Saaristoisuuden määrittelyssä tulee huomioida peruspalvelujen valtionosuuden soveltamisala, käytettävän aineiston vertailtavuus ja yhteismitallisuus sekä kunnan itsehallinto koskien esimerkiksi palveluiden järjestämistapaa”, Heimberg kertoo.

Kausiasukkaiden merkitys saaristossa on tunnistettu

Saariston käsitettä koskevan pykälän valmistelussa on todettu, että käsitteen tulisi perustua jatkossa Suomen ympäristökeskuksen saaristoluokitukseen. Saaristoista kuntaa koskevan pykälän valmistelun aikana työryhmä on pohtinut, miten saaristoluokituksen eri luokkia tulisi painottaa saaristoisen kunnan määrittelyssä, eli painotetaanko esimerkiksi kunnan ulkosaariston osuutta enemmän. Työryhmä on pitänyt tärkeänä, että saaristoalueille ominaiset kausiasukkaat huomioidaan määrittelyssä. ”Myös kausiasukkaat käyttävät palveluja kunnissa”, toteaa työryhmän jäsen, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. ”Esimerkiksi Etelä-Savossa kausiasukkaat muodostavat lähes yhtä suuren määrän asukkaita kuin vakituiset asukkaat. He ovat tärkeä elinvoiman lähde maakunnalle.”

Uudistamisella pyritään läpinäkyvyyteen

Saaristolakia valmistelevan työryhmän sihteeri, johtava asiantuntija Elina Auri maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että saariston käsitettä ja saaristokuntaa koskevien pykälien uudistamisella pyritään entistä täsmällisempään säännökseen. ”Työryhmä pitää tärkeänä, että saaristoiset kunnat määräytyvät jatkossa läpinäkyvästi faktoihin perustuen. Voimassa olevien säännösten tulkinnanvaraisuus on tunnistettu ministeriön arviossa saaristolain päivittämistarpeesta, joka toimii pohjana saaristolain uudistamiselle”, Auri toteaa.

Valmistelun aikana maa- ja metsätalousministeriö on järjestänyt kaikille avoimen verkkokuulemisen otakantaa.fi –palvelussa sekä webinaarin saaristoisille kunnille. Työryhmän esityksestä ja lausuntokierroksen alkamisesta tiedotetaan erikseen.

MMM:n uudessa artikkelisarjassa seurataan saaristolain päivittämisen etenemistä ja pureudutaan siihen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Vuodesta 1981 voimassa ollut saaristolaki velvoittaa valtiota ja kuntia toimimaan saariston elinkeinojen, liikenneyhteyksien ja muun infrastruktuurin, palvelujen sekä ympäristön turvaamisen puolesta. Saaristolain päivittäminen on hallitusohjelmakirjaus, ja sen valmistelu käynnistyi maa- ja metsätalousministeriössä alkuvuodesta 2024.

Katso myös:

• Arvio saaristolain päivittämistarpeista (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
• Tiedote saaristolain uudistamisen käynnistymisestä (mmm.fi)
• Tiedote saaristoisille kunnille järjestetystä webinaarista (mmm.fi)
• Tiedote verkkokuulemisesta (mmm.fi)

Artikkelin on julkaissut maa- ja metsätalousministeriö.