Kaikille tilaa toimia – merialuesuunnittelu sovittaa yhteen käyttäjien intressit
2021 valmistuva merialuesuunnitelma tuo yhden pöydän ääreen merialueiden käyttäjät, ja pyrkii näin edistämään merialueiden suunnitelmallista ja kestävää käyttöä.
Viime vuosina merialueiden käyttö Suomessa on lisääntynyt voimakkaasti. Esimerkiksi tuulivoiman ja meriliikenteen kasvu vaativat oman alueensa merellä. Kasvanut käyttöpaine on nostanut tarpeen meriympäristön suojelulle ja eri käyttäjätahojen tarpeiden ja toimintojen yhteensovittamiselle.
Merialueiden kestävä ja suunnitelmallinen käyttö etenikin harppauksin, kun kahdeksan rannikon maakuntaliittoa käynnisti vuonna 2017 Suomen historian ensimmäisen merialuesuunnitteluprosessin. Kyseessä on yhdessä sidosryhmien kanssa muodostettu strateginen näkemys merialueiden kestävästä käytöstä ja sen hyvän tilan tukemisesta. Alkuvuodesta 2021 valmistuva suunnitelma sovittaa yhteen eri merialuetoimijoiden tarpeet ja pyrkii mahdollistamaan kestävän sinisen kasvun.
- Merialuesuunnitelmaa laadittaessa kartoitettiin kaikki siihen liittyvät toimialat ja käytiin läpi niiden nykyiset ja tulevat toimintavaatimukset, ottaen huomioon meriensuojelun tarpeet, kertoo Mari Pohja-Mykrä, suunnitteluyhteistyön koordinaattori Varsinais-Suomen liitosta.
– Kullekin toiminnalle ja sen kehittämiselle tunnistettiin niille parhaiten sopivat alueet.
Suunnittelutyössä huomioidaan kaikki merialueisiin liittyvä toiminta, kuten energia-alat ja teollisuus, liikenne, kalastus, matkailu, virkistyskäyttö, maanpuolustus sekä ympäristönsuojelu. Suunnitelma edistää merialueen erilaisten käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja merensuojelua.
Merialueet muutoksessa
- Merialuesuunnitelma laaditaan tulevaisuutta varten. Odotettavissa on, että vähähiilisyystavoitteiden myötä tuulivoiman tuotanto lisääntyy ja siirtyy avomerelle suuriin tuotantolaitoksiin, kertoo neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman ympäristöministeriöstä.
Kuluneena keväänä ja kesänä on koronaviruksen myötä huomattu, että matkailu on altis ulkoisille vaikutuksille. Kotimaan matkailu saariston kohteissa lisääntyi huomattavasti. Suunnitelmassa esitetään matkailuun ja virkistykseen soveltuvia alueita sekä saaristoalueita, joilla on erityisen hyviä edellytyksiä elinvoiman kehittämiseen. Korona toi esiin myös muun muassa tarpeen kotimaisen ruoan tuotantoon ja mahdollisuuden uusiin työskentelytapoihin, mikä voi lisätä saariston houkuttelevuutta asuin- ja työntekopaikkana.
Sidosryhmät mukana työssä
Suunnittelutyötä koordinoi Varsinais-Suomen liitto, ja se toteutetaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Prosessin aikana on kuultu useita satoja merellisten sidosryhmien edustajia.
– Sidosryhmäyhteistyössä nousee esiin, kuinka merelliset toimijat käyttävät merialueita hyvin eri lailla. Toiminnat vaativat erilaista tilaa: toisille kiinteät rakennelmat ovat välttämättömiä, toisille taas liikkumavapaus tai maisema, pohtii Tihlman
– Intressien yhteensovittaminen vaatii herkkyyttä. On osattava tunnistaa ne paikat ja prosessit, joissa taloudelliset intressit tai tunteet ovat sidoksissa, ja joihin siten sisältyy konfliktin siemen.
Suunnittelu saariston kehittämisen kuvassa
Merialuesuunnittelu koskettaa luonnollisesti saariston vakituisia- ja vapaa-ajan asukkaita.
– Rannikkovedet kuuluvat merialuesuunnitelman piiriin. Saariston elinvoiman tukeminen onkin yksi merialuesuunnittelun tavoitteista, kertoo Tihlman.
Keskeisiksi tekijöiksi saaristoalueiden suunnittelussa ja kehittämisessä tunnistettiin ympärivuotinen ja vapaa-ajan asuminen, logistiikkatarpeet, luonnon monimuotoisuus, useat merelliset toimialat, saaristokulttuuri ja kulttuuriympäristöt.
Suunnitelman laatiminen etenee edelleen. Suunnitelmaluonnokset olivat kuultavana kesän 2020 aikana. Suunnitelma viimeistellään syksyn aikana, ja se valmistuu 31.3.2021 mennessä. Merialuesuunnitelma elää mukana merialueiden muutoksissa: sen ajantasaisuutta tullaan tarkastamaan vähintään kymmenen vuoden välein.
Lue lisää täältä: https://www.merialuesuunnittelu.fi/