SANK:n toteuttamat hankkeet

Ihmisiä tietokoneella

Selvitys saaristoalueiden kulttuuriperinnön alueellisista erityis- ja ominaispiirteistä

Saaristoasiain neuvottelukunta on käynnistänyt selvityksen saaristoalueiden kulttuuriperinnön alueellisista erityis- ja ominaispiirteistä. Selvitys koskee sekä aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä. Lisäksi selvityksessä huomioidaan yleistasolla tarvittavilta osilta saaristoalueiden kulttuuriperintöön vaikuttaneet erilaiset luonnonolosuhteet, jotka ovat asettaneet reunaehdot alueille ominaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön syntymiselle.

Selvityksen toteuttaa Museovirasto ja se valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä.

Selvitys kausiasukkaiden tuottamista kustannusvaikutuksista hyvinvointialueille

Saaristoasiain neuvottelukunta on käynnistänyt selvityksen kausiasukkaiden tuottamista kustannusvaikutuksista hyvinvointialueille. Selvityksen tavoitteena on selvittää, mitä hyvinvointialueiden palveluita kausiasukkaat käyttävät ja mitä kustannuksia niiden järjestäminen tuottaa hyvinvointialueille. Selvityksessä tarkastellaan myös palveluiden tuottamisen kausivaihtelua ja siihen liittyviä lisäkustannuksia.

Selvitys valmistuu kesällä 2025 ja sen toteuttaa TK-Eval ja Spatia.

Mökkibarometri 2025

Saaristoasiain neuvottelukunta on luonut Mökkibarometrin kausiasumisen kehittämiseksi. Ensimmäinen Mökkibarometri julkaistiin vuonna 2003. Kyse on kansainvälisestikin ainutlaatuisesta vapaa-ajan asumisen seurantatutkimuksesta. Barometrissa tarkastellaan vapaa-ajan asuntojen sijaintia ja saavutettavuutta, ominaispiirteitä ja ylläpitoa sekä käyttöä (mukaan lukien työnteko) ja näissä tapahtuneita muutoksia.

Seuraava Mökkibarometri julkaistaan kesällä 2025. Mökkibarometrin 2025 toteuttaa Taloustutkimus.

Käyttäytymistieteellinen tutkimus maaseudulle tai saaristoon muuttamisen kannusteista 

Valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellinen tutkimus maaseudulle ja saaristoon muuttamisen kannusteita (KETTU) tuottaa tietoa kohderyhmän valinnoista liittyen maaseudulle tai saaristoon muuttamiseen, olemassa olevien kannustimien tehokkuudesta ja mahdollisista uusista kannustinkokeiluista. Selvitys linkittyy hallitusohjelmakirjaukseen: Selvitetään mahdollisuuksia luoda kannustimia maa seudulle ja saaristoon muuttamisen edistämiseksi.

Selvityksen toteuttaa Valtioneuvoston kanslia ja se valmistuu keväällä 2025.

Saaristo-ohjelma 2024–2027

Saaristo-ohjelma sisältää strategisia tavoitteita saaristoalueiden kehittämiseksi vuosille 2024–2027. Kyseessä on seitsemäs saaristopoliittinen ohjelma. Ohjelma jatkaa edeltäjiensä työtä saaristojen kehittämiseksi. Seitsemännessä saaristo-ohjelmassa turvallisuuteen liittyvät kysymykset on otettu mukaan aiempaa vahvemmin. Kehittämistyötä ohjaa visio maailmanluokan saaristosta nyt ja tulevaisuudessa. Kehittämisperiaatteena toimii paikkasensitiivinen kehittämistapa, joka näkyy ohjelmassa kannustamisena paikallisten saaristo-ohjelmien laadintaan.

Tutustu saaristo-ohjelmaan:

Saariston tietopaketti : Suomen saaristoalueiden tilannekuva 2024

Saariston tietopaketti on kattava katsaus Suomen saaristoalueista määrällisen ja laadullisen tiedon valossa. Se antaa laajan tilannekuvan Suomen saaristoalueista vuonna 2024.

Tietopakettiin on koottu tietoa saaristoluokituksen mukaisten saaristoalueiden asukkaista ja väestörakenteesta, liikenneyhteyksistä, elinkeinoista, työpaikoista, työvoimasta, infrastruktuurista (sähkö-, tietoliikenne-, vesijohto- ja viemäriverkot, jätehuolto), palveluiden saavutettavuudesta, saaristokulttuurista, yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta, saariston kokonaisturvallisuudesta sekä saariston luonto- ja ympäristökohteista.

Tietopaketti toteutettiin saaristoasiain neuvottelukunnan (maa- ja metsätalousministeriön) toimeksiannosta.

Tutustu saariston tietopakettiin:

    Suomen saaristojen skenaariot 2045

    Tampereen yliopiston aluetieteen professori Markku Sotaraudan ja tutkija Nina Suvisen raportissa kuvataan saaristoalueiden mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja viiden skenaarion kautta.

    Viisi skenaariota ovat:

    • Saaristo elämyksinä
    • Saaristo elämäntapana
    • Saaristo turvana
    • Saaristo erämaana
    • Saaristo pisteinä

    Skenaarioiden tarkoituksena on kuvata saaristoalueiden roolia osana Suomen tulevaa aluekehitystä ja alue- ja elinvoimapolitiikkaa sekä saaristoalueiden erityispiirteitä aluekehityksessä ja –kehittämisessä. Skenaarioissa kuvataan kuvitteellisten mahdollisuuksien tilojen rakentuminen paikkasidonnaisuuden, aikaikkunan ja johtavien toimijoiden kautta. Skenaariot eivät ole toisiaan poissulkevia tai absoluuttisia.

    Skenaariotarkastelu toteutettiin saaristoasiain neuvottelukunnan (maa- ja metsätalousministeriön) toimeksiannosta.

    Tutustu Suomen saaristojen skenaariot 2045 -raporttiin:

    Yhteysalusliikenteen maksut ja reitit 

    Ramboll Oy:n toteuttamissa selvityksissä tarkasteltiin saariston nykyisiä yhteysalusreittejä ja niiden mahdollisia muutostarpeita, kriteereitä reittien järjestämiselle sekä liikenteen mahdollisen maksullisuuden toteutusta ja vaikutuksia. Selvitykset ovat osa laajempaa yhteysalusliikenteen selvityskokonaisuutta. 

    Selvitykset laadittiin saaristoasiain neuvottelukunnan (maa- ja metsätalousministeriö) toimeksiannosta. 

    Tutustu selvityksiin:

    Vierasvenesatamien matkailututkimus

    Haaga-Helian ammattikorkeakoulun toteuttamassa matkailututkimuksessa selvitettiin vierasvenesatamien matkailijoiden rahankäyttöä, suosituimpia palveluita sekä vierasvenesatamien aikaansaaman matkailun työllisyysvaikutuksia. Tutkimuksessa luotiin tutkimusmalli, jonka avulla voidaan selvittää kaikkien alueelle tulevien vierailijoiden rahankäyttö riippumatta vierailun kestosta, yöpymisestä tai kulkuvälineestä. Tutkimusmallin avulla voidaan selvittää vierasvenesatamien ja lähialueiden merkitys aluetalouteen, työllisyyteen ja kehitystarpeet.

    Tutustu hankkeen loppuraporttiin:

    Tutkimus on jatkoa vuonna 2021 tehdylle Veneilyn tulo- ja työllisyystutkimukselle. Tutkimus toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta.

    Palveluiden saavutettavuuden seuranta

    Palveluiden saavutettavuuden seurannan kehittämishankkeessa (PALSA 2023–2024) tuotettiin uutta tietoa palveluiden maantieteellisestä saavutettavuudesta koko Suomesta ja suunniteltiin palveluiden saavutettavuuden jatkuvaa seurantaa. Vuoden 2023 tilannetta kuvaavat analyysit perustuivat tietoihin palveluiden ja väestön sijainneista ja kävelyn, joukkoliikenteen ja henkilöauton kulkuyhteyksistä. Tuloksia tarkasteltiin hyödyntäen erilaisia valtakunnallisia aluejakoja.

    Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomioita palveluiden sijaintitietojen laatuun ja saatavuuteen – paikkatarkka, ajan yli päivittyvä tieto palveluiden sijainneista on edellytys palveluiden maantieteellisen saavutettavuuden analysoimiselle. Tarkasteltaviksi palveluiksi valittiin aineistojen saatavuuden ja työpajatyöskentelyn perusteella päivittäistavarakauppa, oppilaitokset (peruskoulu, lukio ja ammatilliset oppilaitokset), terveyspalvelut, apteekit, kirjastot ja liikuntapaikat.

    Hankkeen toteutti Suomen ympäristökeskus maa- ja metsätalousministeriön rahoittamana.

    Tutustu hankkeen loppuraporttiin:

    Mökkeilyn hiilijalanjälki

    Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa Suomen mökkeilyn hiilijalanjälki. Lisäksi laadittiin laskuri, jolla käyttäjä voi arvioida oman mökkeilyn hiilijalanjälkeä. Kyselytutkimuksella selvitettiin myös vuosien 2021–2023 energia- ja taloustilanteen vaikutuksia mökkeilyyn. 

    Tutkimushankkeen rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, ja se toteutettiin yhteistyössä saaristoasiain neuvottelukunnan, Vapaa-ajan asukkaiden liiton ja Omakotiliiton kanssa.

    Tutustu hankkeen loppuraporttiin ja laskuriin:

    Arviointi maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta kouluverkon muutoksissa ja muutosten vaikutuksista alueiden elinvoimaan

    Suomen peruskouluista jopa 55 prosenttia on lakkautettu vuosien 1990 ja 2020 välillä. Lakkautuksista huolimatta maaseutu- ja saaristoalueiden kuntien kouluverkot nähdään yleisesti toimivina. Kehitettävää on kuitenkin lasten ja nuorten edun varmistamisessa ja heidän kuulemisessaan ja osallistamisessaan päätöksiin. Kouluverkon muutokset myös usein lisäävät kuntien elinvoiman haasteita.

    Tutustu raporttiin: 

    Arvioinnin toteutti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi maaseutupolitiikan neuvoston (MANE), saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) sekä lapsiasiavaltuutetun toimiston tilauksesta.

    Arviomuistio saaristolain päivittämistarpeista

    Laki saariston kehityksen edistämisestä annettiin vuonna 1981. Suurin osa lain kirjauksista on pysynyt muuttumattomana yli 40 vuotta. Saaristo toimintaympäristönä sekä myös muu lainsäädäntö on muuttunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Saaristolakiin kohdistuukin päivittämistarpeita niin lain rakenteeseen kuin sen sisältöönkin liittyen.

    Maa- ja metsätalousministeriön asettama virkamiestyöryhmä on laatinut arviomuistion saaristolain päivittämistarpeista. Arviomuistion on tarkoitus toimia pohjana saaristolain päivittämistyössä, johon voidaan ryhtyä aikaisintaan vuonna 2023 alkavalla hallituskaudella.

    Tutustu arvioon:

    Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana

    Suomen saaristoalueet ovat tärkeitä asumisen, työnteon sekä vapaa-ajan alueita. Saaristoalueilla asuu noin 6 prosenttia koko Suomen väestöstä eli 328 017 asukasta. Viimeisen vuosikymmenen aikana saaristoalueilla väestönkasvua on ollut ainoastaan sisäsaaristossa, missä myös työllisten määrä on kasvanut. Sisäsaariston väestörakenne muistuttaa koko Suomen keskiarvoa, kun taas väli- ja ulkosaaristossa on vähemmän lapsia ja enemmän yli 65-vuotiaita.

    Saaristoalueilla sijaitsee 153 759 vapaa-ajan asuntoa, mikä on noin kolmasosa koko maan vapaa-ajan asunnoista. Saaristossa viettää aikaansa noin 448 300 kausiasukasta. Noin puolella saariston vapaa-ajan asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä tai saaristoliikenneyhteyttä mantereelle. Saaristoalueiden kulttuurihistoria on runsasta ja neljäsosa koko maan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista sijaitsee saaristossa. Saaristoalueiden merkitys virkistyskäytön kannalta on niin ikään huomattavaa.

    Tutustu raportteihin:

    Raportit on laatinut Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI maa- ja metsätalousministeriön ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta.

    Veneilyn talous- ja työllisyysvaikutukset

    Veneilyn tulo- ja työllisyystutkimuksen tulokset kertovat, että kasvava veneilyharrastus tuo kuntiin lähes 400 miljoonan euron matkailutulot. Veneilijät työllistivät suoraan lähes 2500 henkilötyövuotta ja välillisesti yhteensä 3800 henkilötyövuotta.

    Tutkimuksen toteutti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Tutkimuksen laatimisessa asiantuntijoina mukana ovat olleet Venealan Keskusliitto Finnboat ry, Pidä Saaristo Siistinä ry sekä Suomen Purjehdus ja Veneily ry. Tutkimukseen vastasi yli 1 500 veneilijää rannikolta ja sisävesiltä.

    Tutustu tutkimuksen loppuraporttiin (haaga-helia.fi).

    Mökkibarometri 2021

    Mökkibarometrin 2021 tulosten mukaan keskimääräinen vapaa-ajan asunnolla vietetty vuorokausimäärä on kasvanut huomattavasti. Mökkibarometrissa 2016 käyttövuorokausien määrä oli 79, kun uusimman aineiston mukaan käyttövuorokausien määrä on jo 103.

    Lähes 40 prosentilla vapaa-ajan asunnoista käytön arvellaan lisääntyvän paljon tai jonkin verran tulevien kolmen vuoden aikana. Mökkibarometrissa 2016 tulevaisuuden näkymät mökinkäytön osalta olivat maltillisemmat.

    Lue lisää saaristopolitiikka.fi -sivuilta.

      Tulevaisuuden saaristoliikenneselvitys

      Tulevaisuuden saaristoliikenne –selvitys oli saaristoliikennetyöryhmän käynnistämä selvitystyö, jonka tavoitteena oli tuottaa ajantasaista ja tulevaisuutta luotaavaa tietoa saaristoliikenteen kehittämiseen liittyen huomioiden kalustoa ja liikennöintiä koskevat määräykset, niiden kehittymisen, sekä asiakaskunnan ja palveluntuottajien tarpeet. Selvitystyössä tarkasteltiin myös ennakointimenetelmiä hyödyntäen uusia, vaihtoehtoisia tapoja järjestää tulevaisuuden saaristoliikenne. Saaristoliikenteellä tarkoitetaan tässä selvitystyössä yhteysalusliikennettä.

      Selvityksen osa-alueet:

      • asiakaskunnan ja palveluntuottajan tarpeet
      • kalusto ja liikennöinti
      • liikenteen digitalisaation antamat mahdollisuudet liikenteen kehittämiseksi
      • liikenteen rahoitus ja hallinnointi
      • saaristoliikenne 2.0 – visio tulevaisuuden saaristoliikenteestä

      Tutustu raporttiin:

      Saaristo-ohjelma 2020-2023

      Saaristo-ohjelma nostaa esiin tavoitteita ja esittää kehittämisteemoja saaristoalueiden kehittämiseksi vuosille 2020-2023. Kyseessä on kuudes saaristopoliittinen ohjelma. Se jatkaa edeltäjiensä työtä saaristojen pitkäjänteiseksi ja tietoperustaiseksi kehittämiseksi. Ohjelma on laadittu yhteistyössä eri viranomaistahojen ja järjestöjen kanssa sekä saaristolaisia kuunnellen: ohjelman valmistelun aikana kuultiin yli 2 100 saariston asukkaan ja saariston asioista kiinnostuneiden henkilöiden ajatuksia. Ohjelman kantavana teemana on visio hyvän elämän saaristosta ja ajatus siitä, että elinvoimainen saaristo tuo hyvinvointia koko yhteiskuntaan.

      Tutustu saaristo-ohjelmaan:

      Saaristokriteeriselvitys

      Saaristokriteereiden selvitystyö muodostui kahdesta kokonaisuudesta; saariston käsitteen tarkentamisesta sekä saaristokuntaa määrittelevien kriteereiden laatimisesta. Selvityksen tavoitteena on tasapuolinen ja läpinäkyvä kriteeristö, joka vähentää sekä saariston käsitteen että saaristokunnan määritelmän tulkinnanvaraisuutta. Tarkoituksena on, että uusi saaristokuntia määrittävä kriteeristö ottaa paremmin huomioon saariston olosuhteet sekä sen vaikutukset kuntatalouteen, saariston asukasmäärän lisäksi. Saariston vakituisen asukasmäärän lisäksi on tavoitteena huomioida myös vapaa-ajan asuminen, ihmisten monipaikkaisuus. 

      Saaristoalueiden ja saaristokuntien määrittämisessä on tarkoituksena käyttää hyväksi paikkatieto- sekä muuta tilastoaineistoa. Tavoitteena on määritellä kaikki Suomen saaristokunnat ja -osakunnat ja päästä pois nykytilanteesta, jossa määräajoin esitetään uusia saaristokuntia ja -osakuntia asetukseen mukaan otettavaksi.

      Selvitystyö laadittiin tiiviissä yhteistyössä nykyisten saaristokuntien ja -osakuntien kanssa. Selvitys sulautui osaksi saaristoaluetyypittely- ja saaristolain päivittämistyötä vuosina 2021-2023.

      Saaristo- ja vesistöaluepolitiikat Euroopassa

      Marraskuussa 2018 valmistuneen Saaristo- ja vesistöaluepolitiikat Euroopassa - selvityshankkeen tavoitteena oli luoda kuva Euroopan maiden ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarten, nk. vakinaisesti asuttujen saarten määrästä ja väestöstä, saaristo- ja vesistöalueiden huomioimisesta aluepolitiikassa sekä analysoida ja verrata tuloksia Suomea koskeviin vastaaviin tietoihin ja tehdä kehittämissuosituksia EU:n seuraavaa ohjelmakautta varten. Selvitys osoittaa, että Suomella Euroopan suurimpiin kuuluvana saaristo- ja vesistömaana on eurooppalaisittain kehittynyt lakiin perustuva saaristopolitiikka.

      Tutustu raporttiin:

      Muuta

      • Saaristopolitiikan arviointi, 2018: Lue lisää
      • Saaristo- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet, 2018: Lue lisää
      • Jakamistalous saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden mahdollisuutena, 2018: Lue lisää
      • Nuoret aikuiset mökkiläisinä 2030 -selvitys: Lue lisää
      • Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä -selvitys, 2017: Lue lisää
      • Mökkibarometri 2016: Lue lisää
      • Kalamarkkinatapahtumien kehittäminen -selvitys, 2016: Lue lisää
      • Saaristoaluekriteerit -selvitys, 2016: Lue lisää
      • Tonttien tarjonta ja kysyntä sekä rakentamispolitiikka saaristokuntien ja
        saaristo-osakuntien ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa saaristossa, TEM
        raportteja, 19/2011: Lue lisää
      • Lumen ja jään hyödyntäminen matkailussa Suomessa ja muissa maissa. TEM raportteja, 10/2011: Lue lisää
      • Loma-asumisen taloudelliset ja tyollisyysvaikutukset. TEM raportteja, 21/2011: Lue lisää