SANK:n toteuttamat hankkeet

Ihmisiä tietokoneella

Suomen saaristojen skenaariot 2045

Tampereen yliopiston aluetieteen professori Markku Sotaraudan ja tutkija Nina Suvisen raportissa kuvataan saaristoalueiden mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja viiden skenaarion kautta.

Viisi skenaariota ovat:

  • Saaristo elämyksinä
  • Saaristo elämäntapana
  • Saaristo turvana
  • Saaristo erämaana
  • Saaristo pisteinä

Skenaarioiden tarkoituksena on kuvata saaristoalueiden roolia osana Suomen tulevaa aluekehitystä ja alue- ja elinvoimapolitiikkaa sekä saaristoalueiden erityispiirteitä aluekehityksessä ja –kehittämisessä. Skenaarioissa kuvataan kuvitteellisten mahdollisuuksien tilojen rakentuminen paikkasidonnaisuuden, aikaikkunan ja johtavien toimijoiden kautta. Skenaariot eivät ole toisiaan poissulkevia tai absoluuttisia.

Skenaariotarkastelu toteutettiin saaristoasiain neuvottelukunnan (maa- ja metsätalousministeriön) toimeksiannosta.

Tutustu Suomen saaristojen skenaariot 2045 -raporttiin:

Yhteysalusliikenteen maksut ja reitit 

Ramboll Oy:n toteuttamissa selvityksissä tarkasteltiin saariston nykyisiä yhteysalusreittejä ja niiden mahdollisia muutostarpeita, kriteereitä reittien järjestämiselle sekä liikenteen mahdollisen maksullisuuden toteutusta ja vaikutuksia. Selvitykset ovat osa laajempaa yhteysalusliikenteen selvityskokonaisuutta. 

Selvitykset laadittiin saaristoasiain neuvottelukunnan (maa- ja metsätalousministeriö) toimeksiannosta. 

Tutustu selvityksiin:

Vierasvenesatamien matkailututkimus

Haaga-Helian ammattikorkeakoulun toteuttamassa matkailututkimuksessa selvitettiin vierasvenesatamien matkailijoiden rahankäyttöä, suosituimpia palveluita sekä vierasvenesatamien aikaansaaman matkailun työllisyysvaikutuksia. Tutkimuksessa luotiin tutkimusmalli, jonka avulla voidaan selvittää kaikkien alueelle tulevien vierailijoiden rahankäyttö riippumatta vierailun kestosta, yöpymisestä tai kulkuvälineestä. Tutkimusmallin avulla voidaan selvittää vierasvenesatamien ja lähialueiden merkitys aluetalouteen, työllisyyteen ja kehitystarpeet.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin:

Tutkimus on jatkoa vuonna 2021 tehdylle Veneilyn tulo- ja työllisyystutkimukselle. Tutkimus toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta.

Palveluiden saavutettavuuden seuranta

Suomen ympäristökeskus (Syke) on käynnistänyt Palveluiden saavutettavuuden seurannan kehittämishankkeen (PALSA). Hankkeessa keskitytään asiointipalveluiden saatavuuteen palveluiden sijoittumisen ja niiden maantieteellisen saavutettavuuden näkökulmasta.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietopohjaa julkisesti merkittävien palveluiden saavutettavuudesta koko Suomen alueelta ja suunnitella palveluiden saavutettavuutta kuvaavien tilastojen päivitysprosessi. Keskeiset tilastot viedään Elinympäristön tietopalvelu Liiteriin. Kaksivuotinen hanke toteutetaan Suomen ympäristökeskuksessa vuosina 2023-2024. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Lue lisää Suomen ympäristökeskuksen sivuilta.

Mökkeilyn hiilijalanjälki

Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa Suomen mökkeilyn hiilijalanjälki. Lisäksi laadittiin laskuri, jolla käyttäjä voi arvioida oman mökkeilyn hiilijalanjälkeä. Kyselytutkimuksella selvitettiin myös vuosien 2021–2023 energia- ja taloustilanteen vaikutuksia mökkeilyyn. 

Tutkimushankkeen rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, ja se toteutettiin yhteistyössä saaristoasiain neuvottelukunnan, Vapaa-ajan asukkaiden liiton ja Omakotiliiton kanssa.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin ja laskuriin:

Arviointi maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta kouluverkon muutoksissa ja muutosten vaikutuksista alueiden elinvoimaan

Suomen peruskouluista jopa 55 prosenttia on lakkautettu vuosien 1990 ja 2020 välillä. Lakkautuksista huolimatta maaseutu- ja saaristoalueiden kuntien kouluverkot nähdään yleisesti toimivina. Kehitettävää on kuitenkin lasten ja nuorten edun varmistamisessa ja heidän kuulemisessaan ja osallistamisessaan päätöksiin. Kouluverkon muutokset myös usein lisäävät kuntien elinvoiman haasteita.

Tutustu raporttiin: 

Arvioinnin toteutti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi maaseutupolitiikan neuvoston (MANE), saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) sekä lapsiasiavaltuutetun toimiston tilauksesta.

Arviomuistio saaristolain päivittämistarpeista

Laki saariston kehityksen edistämisestä annettiin vuonna 1981. Suurin osa lain kirjauksista on pysynyt muuttumattomana yli 40 vuotta. Saaristo toimintaympäristönä sekä myös muu lainsäädäntö on muuttunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Saaristolakiin kohdistuukin päivittämistarpeita niin lain rakenteeseen kuin sen sisältöönkin liittyen.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama virkamiestyöryhmä on laatinut arviomuistion saaristolain päivittämistarpeista. Arviomuistion on tarkoitus toimia pohjana saaristolain päivittämistyössä, johon voidaan ryhtyä aikaisintaan vuonna 2023 alkavalla hallituskaudella.

Tutustu arvioon:

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana

Suomen saaristoalueet ovat tärkeitä asumisen, työnteon sekä vapaa-ajan alueita. Saaristoalueilla asuu noin 6 prosenttia koko Suomen väestöstä eli 328 017 asukasta. Viimeisen vuosikymmenen aikana saaristoalueilla väestönkasvua on ollut ainoastaan sisäsaaristossa, missä myös työllisten määrä on kasvanut. Sisäsaariston väestörakenne muistuttaa koko Suomen keskiarvoa, kun taas väli- ja ulkosaaristossa on vähemmän lapsia ja enemmän yli 65-vuotiaita.

Saaristoalueilla sijaitsee 153 759 vapaa-ajan asuntoa, mikä on noin kolmasosa koko maan vapaa-ajan asunnoista. Saaristossa viettää aikaansa noin 448 300 kausiasukasta. Noin puolella saariston vapaa-ajan asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä tai saaristoliikenneyhteyttä mantereelle. Saaristoalueiden kulttuurihistoria on runsasta ja neljäsosa koko maan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista sijaitsee saaristossa. Saaristoalueiden merkitys virkistyskäytön kannalta on niin ikään huomattavaa.

Tutustu raportteihin:

Raportit on laatinut Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI maa- ja metsätalousministeriön ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta.

Veneilyn talous- ja työllisyysvaikutukset

Veneilyn tulo- ja työllisyystutkimuksen tulokset kertovat, että kasvava veneilyharrastus tuo kuntiin lähes 400 miljoonan euron matkailutulot. Veneilijät työllistivät suoraan lähes 2500 henkilötyövuotta ja välillisesti yhteensä 3800 henkilötyövuotta.

Tutkimuksen toteutti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Tutkimuksen laatimisessa asiantuntijoina mukana ovat olleet Venealan Keskusliitto Finnboat ry, Pidä Saaristo Siistinä ry sekä Suomen Purjehdus ja Veneily ry. Tutkimukseen vastasi yli 1 500 veneilijää rannikolta ja sisävesiltä.

Tutustu tutkimuksen loppuraporttiin (haaga-helia.fi).

Mökkibarometri 2021

Mökkibarometrin 2021 tulosten mukaan keskimääräinen vapaa-ajan asunnolla vietetty vuorokausimäärä on kasvanut huomattavasti. Mökkibarometrissa 2016 käyttövuorokausien määrä oli 79, kun uusimman aineiston mukaan käyttövuorokausien määrä on jo 103.

Lähes 40 prosentilla vapaa-ajan asunnoista käytön arvellaan lisääntyvän paljon tai jonkin verran tulevien kolmen vuoden aikana. Mökkibarometrissa 2016 tulevaisuuden näkymät mökinkäytön osalta olivat maltillisemmat.

Lue lisää saaristopolitiikka.fi -sivuilta.

    Tulevaisuuden saaristoliikenneselvitys

    Tulevaisuuden saaristoliikenne –selvitys oli saaristoliikennetyöryhmän käynnistämä selvitystyö, jonka tavoitteena oli tuottaa ajantasaista ja tulevaisuutta luotaavaa tietoa saaristoliikenteen kehittämiseen liittyen huomioiden kalustoa ja liikennöintiä koskevat määräykset, niiden kehittymisen, sekä asiakaskunnan ja palveluntuottajien tarpeet. Selvitystyössä tarkasteltiin myös ennakointimenetelmiä hyödyntäen uusia, vaihtoehtoisia tapoja järjestää tulevaisuuden saaristoliikenne. Saaristoliikenteellä tarkoitetaan tässä selvitystyössä yhteysalusliikennettä.

    Selvityksen osa-alueet:

    • asiakaskunnan ja palveluntuottajan tarpeet
    • kalusto ja liikennöinti
    • liikenteen digitalisaation antamat mahdollisuudet liikenteen kehittämiseksi
    • liikenteen rahoitus ja hallinnointi
    • saaristoliikenne 2.0 – visio tulevaisuuden saaristoliikenteestä

    Tutustu raporttiin:

    Saaristo-ohjelma 2020-2023

    Saaristo-ohjelma nostaa esiin tavoitteita ja esittää kehittämisteemoja saaristoalueiden kehittämiseksi vuosille 2020-2023. Kyseessä on kuudes saaristopoliittinen ohjelma. Se jatkaa edeltäjiensä työtä saaristojen pitkäjänteiseksi ja tietoperustaiseksi kehittämiseksi. Ohjelma on laadittu yhteistyössä eri viranomaistahojen ja järjestöjen kanssa sekä saaristolaisia kuunnellen: ohjelman valmistelun aikana kuultiin yli 2 100 saariston asukkaan ja saariston asioista kiinnostuneiden henkilöiden ajatuksia. Ohjelman kantavana teemana on visio hyvän elämän saaristosta ja ajatus siitä, että elinvoimainen saaristo tuo hyvinvointia koko yhteiskuntaan.

    Tutustu saaristo-ohjelmaan:

    Saaristokriteeriselvitys

    Saaristokriteereiden selvitystyö muodostui kahdesta kokonaisuudesta; saariston käsitteen tarkentamisesta sekä saaristokuntaa määrittelevien kriteereiden laatimisesta. Selvityksen tavoitteena on tasapuolinen ja läpinäkyvä kriteeristö, joka vähentää sekä saariston käsitteen että saaristokunnan määritelmän tulkinnanvaraisuutta. Tarkoituksena on, että uusi saaristokuntia määrittävä kriteeristö ottaa paremmin huomioon saariston olosuhteet sekä sen vaikutukset kuntatalouteen, saariston asukasmäärän lisäksi. Saariston vakituisen asukasmäärän lisäksi on tavoitteena huomioida myös vapaa-ajan asuminen, ihmisten monipaikkaisuus. 

    Saaristoalueiden ja saaristokuntien määrittämisessä on tarkoituksena käyttää hyväksi paikkatieto- sekä muuta tilastoaineistoa. Tavoitteena on määritellä kaikki Suomen saaristokunnat ja -osakunnat ja päästä pois nykytilanteesta, jossa määräajoin esitetään uusia saaristokuntia ja -osakuntia asetukseen mukaan otettavaksi.

    Selvitystyö laadittiin tiiviissä yhteistyössä nykyisten saaristokuntien ja -osakuntien kanssa. Selvitys sulautui osaksi saaristoaluetyypittely- ja saaristolain päivittämistyötä vuosina 2021-2023.

    Saaristo- ja vesistöaluepolitiikat Euroopassa

    Marraskuussa 2018 valmistuneen Saaristo- ja vesistöaluepolitiikat Euroopassa - selvityshankkeen tavoitteena oli luoda kuva Euroopan maiden ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarten, nk. vakinaisesti asuttujen saarten määrästä ja väestöstä, saaristo- ja vesistöalueiden huomioimisesta aluepolitiikassa sekä analysoida ja verrata tuloksia Suomea koskeviin vastaaviin tietoihin ja tehdä kehittämissuosituksia EU:n seuraavaa ohjelmakautta varten. Selvitys osoittaa, että Suomella Euroopan suurimpiin kuuluvana saaristo- ja vesistömaana on eurooppalaisittain kehittynyt lakiin perustuva saaristopolitiikka.

    Tutustu raporttiin:

    Muuta

    • Saaristopolitiikan arviointi, 2018: Lue lisää
    • Saaristo- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet, 2018: Lue lisää
    • Jakamistalous saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden mahdollisuutena, 2018: Lue lisää
    • Nuoret aikuiset mökkiläisinä 2030 -selvitys: Lue lisää
    • Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä -selvitys, 2017: Lue lisää
    • Mökkibarometri 2016: Lue lisää
    • Kalamarkkinatapahtumien kehittäminen -selvitys, 2016: Lue lisää
    • Saaristoaluekriteerit -selvitys, 2016: Lue lisää
    • Tonttien tarjonta ja kysyntä sekä rakentamispolitiikka saaristokuntien ja
      saaristo-osakuntien ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa saaristossa, TEM
      raportteja, 19/2011: Lue lisää
    • Lumen ja jään hyödyntäminen matkailussa Suomessa ja muissa maissa. TEM raportteja, 10/2011: Lue lisää
    • Loma-asumisen taloudelliset ja tyollisyysvaikutukset. TEM raportteja, 21/2011: Lue lisää