Saaristoasiain neuvottelukunta on asettanut tavoitteensa hallituskaudelle 2023-2027.
Elämänmakuinen saaristo vuoden jokaisena päivänä.
Suomen saaristot ovat elinvoimaisia, saavutettavia ja luonnonläheisiä alueita, jotka tarjoavat monipuolisen ja kulttuurisesti erityisen asuin- ja toimintaympäristön. Elinvoimaiset saaristoalueet tuovat hyvinvointia koko yhteiskuntaan!
Suomen saaristo- ja vesistöalueet ovat vertaansa vailla - ainutlaatuinen saaristomme on maamme ehdoton vahvuus. 15 % maamme pinta-alasta on saaristoa, ja sitä on niin meri- kuin järvialueilla. Noin 330 000 ihmistä asuu saaristoalueilla, ja monipaikkaisen elämäntavan myötä lähes puolella suomalaisista on jonkinlainen suhde vesistöihin. Saaristoisuus ja vesistöisyys vaikuttavat maamme yhdyskuntarakenteeseen tehden siitä pirstaleisen, mutta samalla alueista myös erilaisia omine luonteenpiirteineen. Järvien saaristojen erityispiirteet ovat toisenlaisia kuin meren saariston, silti rikkonaisuus ja pitkät välimatkat ovat tunnusomaisia kaikille saaristoille. Saaristot ovat houkuttelevia asuin- ja vapaa-ajanviettopaikkoja. Saaristoalueilla asutaan, tehdään töitä, harrastetaan ja vietetään vapaa-aikaa – saaristot ovat täynnä elämää vuoden jokaisena päivänä!
Saaristo- ja vesistöalueiden asema nousee entistäkin tärkeämmäksi nykyisen maailmantilanteen myötä. Saaristoalueiden elinvoimaisuus vahvistaa hankalien yhteyksien päässä olevien saaristo- ja vesistöalueiden kriisinkestävyyttä sekä vaikuttaa koko maan turvallisuuteen. Saaristoasiain neuvottelukunnan tavoitteet tulevalle hallituskaudelle vahvistavatkin saariston elinvoimaa, kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä sekä asemaa koko maan turvallisuuden näkökulmasta.
Tutustu saaristoasiain neuvottelukunnan hallitusohjelmatavoitteisiin alla.
1. Saaristo- ja vesistöalueiden elinvoimaisuus vahvistaa kriisinkestävyyttä
Saariston asema on tänä päivänä entistä tärkeämpi turvallisuuden näkökulmasta. On tärkeää, että saaristoalueet ovat elinvoimaisia ja houkuttelevia asuinpaikkoja, mikä myös vahvistaa niiden resilienssiä. Tämä koskettaa kaikkia saaristoalueita, mutta erityisesti meren ulkosaaristoa sekä itärajan läheisyydessä olevia saaristoalueita.
Epävakaa maailmantilanne on myös nostanut esille huolen saariston huoltovarmuudesta, sillä alueet ovat muutoinkin hankalien yhteyksien päässä. Pelastuspalveluiden ja ensihoidon saavutettavuuden turvaaminen on tärkeää normaalioloissa, mutta erityisen tärkeää se on kriisiaikoina. Yksittäisten ihmisten tarkkaavaisuus ja poikkeavat havainnot tutussa ympäristössä ovat tärkeitä - vapaaehtoistyöllä on merkittävä rooli saariston turvallisuuskysymyksissä.
2. Saaristolaki vastaamaan tämän päivän toimintaympäristöä, tavoitteita ja toimia
Saaristoalueiden kehittämistä ohjaa saaristolaki, laki saariston kehityksen edistämisestä (494/1981). Saaristolaki on annettu vuonna 1981, eikä sitä ole systemaattisesti päivitetty sen jälkeen. Saaristo toimintaympäristönä sekä myös muu lainsäädäntö on muuttunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Saaristolakiin kohdistuukin päivittämistarpeita niin lain rakenteeseen kuin lain sisältöön liittyen. Saaristolaki ei enää vasta tämän päivän toimintaympäristöä ja saariston elinoloja.
3. Saavutettavuus takaa saaristo- ja vesistöalueiden elinvoiman
Saaristojen tulee olla saavutettavia, mikä tarkoittaa toimivien liikenneyhteyksien lisäksi myös toimivia tietoliikenne- ja puhelinyhteyksiä. Maantielosseilla ja –lautoilla tehtiin viime vuonna noin 1,3 miljoonaa ylitystä, yksityistielosseilla ja –lautoilla noin 200 000 ylistystä ja yhteysalusten kyydissä kulki noin 270 000 matkustajaa. Toimivan saaristoliikenteen, myös talviliikenteen, myötä elämä saaristossa on mahdollista. Liikkumisen saaristossa sekä yhteyksien mantereelle tulee olla sujuvia ja vastata käyttäjien tarpeita. Tärkeää on huomioida myös joukkoliikenteen sujuvuus.
Saaristoliikenne tulee nähdä osana liikenteen vihreää siirtymää. Erityisesti yhteysalusliikenteen kalusto on kirjavaa ja pääosin erittäin vanhaa. Yhteysalusliikenteen kalustoon liittyy merkittävä uudistamistarve.
Toimivat tietoliikenneyhteydet tasoittavat alueiden välisiä eroja. Digitalisaation myötä palveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranevat. Tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä myös saariston elinkeinotoiminnan kannalta. Toimivat tietoliikenneyhteydet eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyys saaristo- ja vesistöalueilla.
4. Palvelut saaristolaisten saatavilla
Saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä johtuva rikkonaisuus aiheuttaa lisäkustannuksia palveluiden järjestämiseen ja ylläpitämiseen saaristoisissa kunnissa. Kuntien peruspalveluiden valtionosuutena myönnettävä saaristolisä on tärkeä lisä ja tuki saaristoaluiden peruspalveluiden ylläpidossa. Kuntien tuottamat lähipalvelut ovat tärkeitä saariston asukkaille, sillä samaan aikaan moni julkinen palvelu on muuttunut digitaaliseksi ja loitonnut entisestään saaristosta. Palveluiden ennakkoluulottomalla yhdistämisellä on kuitenkin mahdollista säilyttää hyvä palvelutaso myös saaristoalueilla. Palveluiden yhdistämisen ja räätälöimisen lisäksi liikkuvilla palveluilla on mahdollista täydentää tavallisia palvelumuotoja.
Uusien hyvinvointialueiden myötä on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut ovat saaristolaisten saatavilla. Turvallisen saaristoasumisen edellytyksenä on, että pelastuspalveluiden rooli ja kiireellisen avun saaminen on turvattu saaristoalueilla.
5. Saariston monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa toimeentulon saaristossa
Monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa toimeentulon ja elämisen saaristossa. Saaristolaiset ovatkin usein moniyrittäjiä.
Matkailutoimialan merkitys saaristossa kasvaa vuosi vuodelta. Toimialalle on ominaista työvoimatarpeen voimakas kausittainen vaihtelu, mikä näkyy myös saaristoalueilla työvoiman saatavuushaasteena. Koronavuosien myötä kotimaanmatkailun suosio on kasvanut. Siitä huolimatta tarvitaan panostuksia kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemiseksi saaristoon, mikä vahvistaisi myös saariston ympärivuotista matkailua ja vähentäisi työvoimatarpeen kausittaista vaihtelua.
6. Monipaikkainen elämäntapa vahvistaa saariston elinvoimaa
Monipaikkainen elämäntapa vahvistaa uskoa saariston tulevaisuuteen. Kausiasukkaiden myötä saaristossa ei ole koskaan ollut niin paljon ihmisiä kuin saaristossa on nyt. Monipaikkaisen elämäntavan ja siihen liittyvän paikkariippumattoman työn edistäminen on saaristoalueiden elinvoimaisuuden vahvistamisen kannalta tärkeää. Paikkariippumaton rekrytointi mahdollistaa työnteon ja saaristoasumisen yhdistämisen. Ihmiset voivat tehdä töitä ja olla kotona useassa eri paikassa, mutta yhteiskunnan rakenteet eivät vielä tue monipaikkaista elämäntapaa riittävän hyvin. Monikuntalaisuuskokeilun myötä voidaan ratkoa monipaikkaisuuteen kytkeytyviä osallisuuteen, palveluihin ja rahoitukseen liittyviä kysymyksiä.
7. Saariston ainutlaatuinen ympäristö, luonto ja kulttuuri tuovat hyvinvointia koko yhteiskuntaan
Ainutlaatuinen luonto on läsnä sekä meren että järvien saaristossa. Luonto sekä kulttuuri tekevät saaristosta erityisen paikan, joka tarjoaa hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Hyvinvoiva ja puhdas vesistö niin meri- kuin järvialueilla on perusta saariston kehittämiselle.
Kestävät ja paikalliset ratkaisut kuormittavat ilmastoa ja ympäristöä vähemmän. Ilmastonmuutoksen torjunnassa saaristoalueet tulisikin nähdä osana kokonaisratkaisua. Ne myös tarjoavat hyvän kokeilualustan ja voivat toimia pilottikohteina esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistämisessä sekä kiertotaloudessa.
