Saaristolaisilta löytyy halua alueensa kehittämiseen

Saariston paikat ja mahdollisuudet kaipaavat markkinointia

”Saaristoon panostaminen on koko Suomen etu”, Nikkari-Östman sanoo. Saaristolla on hänen mukaansa paljon annettavaa muulle Suomelle. Etenkin luonto ja sen tarjoamat elämykset ovat saaristossa vertaansa vailla. Nikkari-Östman huomauttaa, että harva on tietoinen esimerkiksi Vöyrillä sijaitsevien Unescon maailmanperintöalueeseen kuuluvien Mikkelinsaarien kauneudesta. Hänen mukaansa saaristolla on suuri merkitys etenkin turismille ja vapaa-ajan asutukselle ainakin silloin, kun ihmiset ovat tietoisia saariston tarjoamista mahdollisuuksista. Nikkari-Östman peräänkuuluttaakin saaristokohteiden markkinoimista. Markkinoinnille on nyt oiva paikka kotimaanmatkailun kasvattaessa suosiotaan.

Infrastruktuuri ja vähenevä väestö saariston haasteina

Nikkari-Östmanin mukaan saaristoasujan näkökulmasta infrastruktuuri on yksi saariston merkittävimmistä haasteista. Jotta ihmisillä olisi mahdollisuus käydä koulussa ja töissä saaristosta käsin, saariston tieverkon kunnossapitoon on satsattava. Teiden kunnossapito on tärkeää myös esimerkiksi väestön ikääntymisen näkökulmasta, kun kotihoidon palveluiden kysyntä kasvaa ja ajomatkat pidentyvät. Nikkari-Östman muistuttaa, että toimivan tieverkon lisäksi tietoliikenneyhteyksien tulee olla kunnossa etätyön mahdollistamiseksi. Hän painottaa myös e-palveluiden lisäämisen tärkeyttä.

Vöyrillä saariston haasteena on asukkaiden väheneminen ja ikääntyminen. Lasten väheneminen vaikuttaa etenkin pitkällä tähtäimellä saariston elinvoimaan. Väestön ikääntyminen on haaste koko Suomessa, mutta sen vaikutukset näkyvät voimakkaimmin haja-asutusalueilla palveluiden vähentyessä. Nikkari-Östmanin mukaan saariston asukkaiden vähenemisen estämiseksi sen houkuttelevuuteen pitää panostaa. ”Helpotus vapaa-ajan asuntojen muuttamisessa vakinaisiksi voisi edesauttaa saariston vakinaisten asukkaiden osuuden kasvua”, hän pohtii.

Yrittäjyyden ja kolmannen sektorin tukeminen elintärkeää

Nikkari-Östman kertoo, että Maksamaalle perustettiin vuonna 2016 Maxmo skärgårds utvecklingsgrupp, jonka työtä jatkoi vuonna 2017 rekisteröity Maxmo skärgårdsförening rf. Yhdistys kokoontuu kerran vuodessa pohtimaan saariston kehittämistä. Yhdistyksellä on tekeillä omat kotisivut, joilta tulee löytymään tietoa muun muassa saariston yrityksistä ja tapahtumista. Kotisivujen tavoitteena on saada Maksamaan saaristo laajemmin kuulluksi ja nähdyksi.

Nikkari-Östmanin mukaan saariston kehittäminen on paljolti riippuvainen kolmannesta sektorista. Vöyrin saaristossa kolmannen sektorin panos näkyy esimerkiksi yhteisinä tapahtumina. Vöyrin saaristossa on lisäksi paljon yhteisiä talkoita, joiden tavoitteena on kehittää aluetta ja tutustua samalla muihin ihmisiin. Nikkari-Östman painottaa, että saaristosta löytyy aktiivisia toimijoita, jotka haluavat pitää saariston virkeänä ja elinvoimaisena. ”Kolmannen sektorin tukeminen on saaristolle elintärkeää”, sanoo Nikkari-Östman.

Nikkari-Östmanin mukaan Vöyrin saaristosta löytyy uskallusta yrittää. Esimerkkinä hän mainitsee paikallisen Arctic Birch –nimisen yrityksen, joka on erikoistunut koivumahlan keräämiseen ja jalostamiseen. Hän painottaakin saariston yrittäjyyden tukemisen tärkeyttä. Tukea tarvitaan myös uusiin, innovatiivisiin yrityksiin ja palveluntuottamisen mahdollisuuksiin. Tällä tavoin mahdollistetaan yritysten syntyminen ja kannattavuus harvaan asutussa saaristossa.

Nikkari-Östman on tyytyväinen, että saaristoasiain neuvottelukunta toimii saaristoalueiden hyväksi. Hänen mukaansa saaristokunnille ja –osakunnille maksettava saaristolisä on kunnille tärkeä lisä. Saariston elinvoiman edistämisen kannalta hän toivoo, että saaristolisästä ainakin osa suunnattaisiin selkeämmin saaristoalueiden kehittämiseen. ”Näin saaristot pääsisivät suoraan hyötymään lisästä”, hän sanoo.